Unimaa

Paikka: pieni koululuokka
Aika: iltapäivällä

Olin tullut tähän luokkaan koska täällä olevalle lapselle oltiin etsitty ilmoituksella kaveria, joka saattaisi hänet koulusta kotiin näin iltapäivisin. Oli ilmeisesti välitunti, koska oppilaita ei luokassa ollut. Opettaja esitteli minulle pojan tekemiä kuvaamataidon töitä, joista suurin osa oli tavanomaisia lasten akvarelleja sun muita, mutta viimeisenä opettaja löi pöytään mustalla, terävällä tussilla piirretyn sarjakuvan, joka olisi vetänyt vertoja monen niinsanotusti oikean sarjakuvapiirtäjänkin töille. Totesin, että “aivan mahtava!”, melkein vahingossa, sillä niin vaikuttunut olin.

Jäin sitten odottelemaan istuskellen luokan laidalla, lattialla jalat ristissä, kun opettaja piti viimeistä tuntia. Poika, josta minun piti pitää huolta, oli hiukan ylipainoinen, ja hänellä oli lyhyt, musta tukka (kuten minulla). Sain sellaisen vaikutelman, että hän oli myös lievästi autistinen, sillä hän vaikutti epätavanomaisella tavalla tylyltä. Luokan toisella laidalla oli pulpetteja, jotka oli käännetty kohti luokkaa, ja niillä istui jonkinlainen raati. Ilmeisesti nämä eivät olleet lasten vanhempia vaan joitain nuoria aikuisia. En oikein tiedä, mikä heidän tehtävänsä siellä oli, mutta opettaja esitteli heillekin pojan töitä ja sanoi sarjakuvaa minua siteeraten mahtavaksi.

Ajattelin, että tämähän on oikeastaan aika mainio idea, että erityislapsella on aikuissaattaja kotimatkalla, jottei ainakaan kukaan pääse häntä kiusaamaan.

Paikka: mummilassa
Aika: myöhään illalla

Söin käristystä tai jotain muuta liharuokaa ja menin sen jälkeen vessaan putsaamaan hammasvälejä hammaslangalla. Lihaa irtosi hampaista valtavat määrät, mutta samalla ikenistäni alkoi tulla verta ja sitä tulikin paljon. Verta roiskui joka paikkaan ja lopulta minusta alkoi tuntua, että päässäni taitaa olla reikä, kun sieltäkin valui verta niin julmetusti. Menin pikkukamariin, jossa äiti jutteli Jannelle, ja yritin vältellä viereisessä kamarissa nukkuvaa pikku-j:tä, jottei tämä järkyttyisi kun olin yltä päältä veressä. Pyysin äitiä tutkimaan päätäni siltä varalta, että siellä on reikä.

Sitten olin yhtäkkiä samassa paikassa mutta jonkun vieraan, pienikokoisen naisen “potilaana”. Olin tullut plastiikkakirurgille, joka oli varsin erikoista, koska siihen liittyi jonkinlaista eläinten geenien siirtoa ihmiskehooni ja osana sitä kasvoillani kävelytettiin erilaisia eläimiä, kuten kämmenen kokoinen lintuhämähäkki. En ollut lopputulokseen kovin tyytyväinen, sillä minulta oli poistettu sukuelimet toista kivestä lukuunottamatta kokonaan ja lisäksi käsistäni, joista oli ollut tarkoitus tehdä nelisormiset, vasemmassa oli pikkusormesta jäljellä sentin mittainen tynkä, ja loppu sormi oli nähtävästi upotettu senpuoleiseen kämmensyrjään, ihon alle, koska siinä kohdassa oli sormen kokoinen pahkura.